lauantai 4. heinäkuuta 2009

Homeinen cosmopolitan

Olipas päivä! Tampereen reissu takana ja tulevaisuus häämöttää ainakin pikkuisen selkeämpänä. Meillä on kämppä, jota ei tarvitse enää harmitella. Uusi kämppä kivalta alueelta kivasta talosta. Meidän vanha kämppä joutaa luovutettavaksi, onneksi.

Uusi kämppä on ensinnäkin toisessa kerroksessa, mikä on ehdoton plussa. Vanha oli ekassa kerroksessa, ikkunoiden alta kulki kävelytie ja vastapäisen asunnon ikkunaan oli niin vähän matkaa että sisään näki loistavasti. Masentunuthan minä siellä olisin, kun olisi kokoajan pitänyt verhoja kiinni pitää tai sitten joutua pelkäämään kyttäämistä. Kaipaan tilaa!

Lisäksi uusi asunto on rauhallisemmalla paikalla, omakotitaloalueen kupeessa. Kuulemma asuu lapsiperheitä ympäristössä, ei isoja teitä, kivasti viheraluetta ja koululle viiden minuutin löntystelymatka, reipasta kävelyä varmaan menisi vähemmän aikaa. Vanhalta asunnolta koululle oli yli kolme kilometriä, ja välissä jumalaton mäki. Alueen rauhallisuudesta voi sanoa senverran, että joku hieno ihminen oli päättänyt laittaa meidän postilaatikkoon saarioisten valmispitsan. Oli ihanan homeessa se siellä, ja koko postilaatikon sisältö..

Ja tosiaan, jostain kumman syystä cosmotilaukseni oli siirtynyt siihen osoitteeseen! Tein kyllä muuttoilmoituksen, mutta vielä erikseen laitoin siihen että postit pitäisi tulla edelleen vanhaan osoitteeseen tänne kotikotiin koska täällä vielä varsinaisesti asun. Ilmoitus piti tehdä vaan siksi, että M olisi ennen inttiin lähtöä "asunut" mahdollisimman kauan asunnossa, että voisi kinuta valtiolta tukea vuokraan. Nomutta, tästä onnekkaasta yhteensattumasta seurasi se, että nyt minulla on tuolla alakerrassa muovipussissa homeinen cosmopolitan...

Kolmas syy asunnonvaihtoon on kyllä ehdottomasti se, että tämä uusi on yli kymmenen vuotta uudempi kuin vanha! Sisällehän me ei päästy katsomaan, mutta toivoa sopii että asunnossa on käytetty enemmän valkoista. Vanhan asunnon vihertävänruskeanharmaat ovet, ja beigesävyiset kaakelit vessassa olivat muotia ehkä joskus, mutta tekevät asunnosta aika synkeän.

Ja! Uudessa asunnossa on sauna ja parveke! Ilman niitä olisi tietysti pärjännyt hyvin, mutta kun ne kerran on tarjolla, niin en kyllä kieltäydy! Ja varsinkin kun kaikki nämä parannukset tuovat vuokraan lisää vain sen 50e per naama. Mieluumin maksan viisikymppiä kuussa, että viihdyn ja voin kutsua asuntoa kodikseni kuin että odottaisin halvemmassa kämpässä vain seuraavaa kesää jolloin voitaisiin muuttaa uudelleen.

Maanantaina me nyt sitten mennään uudelleen tampereelle ja siellä irtisanotaan vanha asunto ja allekirjoitetaan uusi vuokrasopimus. Päästään silloin myös katsomaan uuden asunnon sisälle. Ja vaikka äiti kovin pihi onkin, niin se jopa tarjoutui maksamaan sen vanhan asunnon irtisanomisajan vuokrat, koska totesi että sellaiseen paikkaan en kyllä muuta:D Pelkää varmaan, että minut kolkataan homeisella pitsalla rappukäytävässä. Ei mutta oikeasti, muutan ihan mielelläni mieluumin tuohon uudempaan.

Laskin tänään myös vähän budjettiani, alkuhankintoihin menee ihan tuhottomasti rahaa! Pesukone, televisio, telkkaritaso, digiboksi (tallentava!:D) ja dvd soitin joka ei potki vastaan aluekoodien takia. Aikalailla kaikki muu sellainen on jo hankittu, Satu tarjosi pöytäkalustoa ja mikäli tuohon asuntoon vaan mahtuu niin se olisi kyllä kiva.

Tosiaan, elokuun alussa päästään vasta muuttamaan sillä edelliset asukkaat asuu siellä vielä tämän kuun. Hyvää kuitenkin jaksaa odottaa:) Myös kun nyt tuli nuo yliopiston kirjeet, niin hinkuisi jo aloittamaan opiskelun. Ihastelin opiskelijakerhoja, ja ainakin ratsastuskerhoon varmasti liittyisin, ja mahdollisesti anime- ja pelikerhoon. Niin paljon kaikkea muistamista, opiskelijakorttikin pitäisi pistää tilaukseen, pitäisi täyttää lomakkeita opintotuen, koulupaikan, ja ties minkä saamiseksi... Mutta hinkuu jo tampereelle! Nyt vasta oikein odotan muuttoa, kun on oikeasti sellainen känppä tarjolla missä voi kuvitella viihtyvänsä.. Harmi ettei sitä ekaa oikein uskaltanut jättää ottamatta kun pelättiin ettei toista tarjousta tulisi.. asuntohan joka tapauksessa oli pakko saada...

Mutta, Maanantaina uudelleen Hervantaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti