Eilen oli taas lohi-ilta, syötiin yhdessä uunilohta ja pelattiin Carcassonnea. Sitten käytiin lyhyellä lenkillä. Viimeaikoina lenkit on jääneet vähän turhan lyhyiksi, kun ollaan aina päästy liikkeelle niin myöhään, ja kouluhommien takia pitäisi heräillä ajoissa.. Ei voi yötä myöten talsia Hervannan polkuja, kun pitää päästä joskus nukkumaankin. Lisäksi lähin metsälenkki on tehty laduksi, niin ei sielläkään oikein voi kierrellä. Ärsyttää etten muistanut ottaa suksia mukaan Kärkölästä joululomalta lähtiessä! Ostin viimevuonna hyvät välineet, ja tänä talvena olen päässyt kokeilemaan niitä hurjat yhden kerran! Kuntokin on vähän romahtanut siitä, mitä se oli puoli vuotta sitten, kun lenkit on lyhentyneet ja harventuneet. Pitäisi nyt vaan oikeasti ottaa itseä niskasta kiinni ja lähteä liikkumaan taas. Illat vaan menee helposti kissoja rapsutellessa ja loikoillessa :D
Vaikkei minun koskaan juuri ole tarvinnut painoani tarkkailla (mitä nyt ettei laske liian alas), niin työpäivät on kyllä äärettömän epäterveellisiä. Töihin ei koskaan tule tehtyä eväitä, joten siellä tulee sitten syötyä jotain eineshyllyn valikoimasta. Kaiken maailman valmisannoksia on tullut vedeltyä... Lisäksi taukohuoneen pöydällä on usein jotain tuotenäytteitä (karkkia, sipsiä, leivoksia, keksejä...) tai myynnistä pois otettuja herkkuja (hyllyssä rikkoontunut tai vähän vanhentunut karkkipussi tai keksipaketti) joita saa vapaasti napostella. Ja niitähän tulee sitten naposteltua. Nyt, kun lauantaina oli iltavuoro, ja sunnuntaina heti aamulla kaupan avausvuoro, söin kaksi "ateriaa" ja herkkumaratonia perätysten. Kävin vain välillä nukkumassa kotona. Voisi oppia jotenkin rajoittamaan, mutta jos jossain on avattu herkkupussi näkösällä niin...
Liikuntaa on tullut harrastettua lähinnä pitkien (viime aikoina lyhentyneiden) lenkkien muodossa. Salilla olen käynyt muutaman kerran, mutta en koskaan yksin, ja siellä huomaa aivan liian selvästi miten huono lihaskunto minulla on :D Silloin kun ratsastin säännöllisesti, ja kun harrastin sen yhden vuoden aikidoa, kunto oli paljon parempi, mutta ikävä kyllä senkin huomasi vasta kun harrastus loppui ja kunto huononi. Mikä siinä on että jos harrastuksessa on hauskaa, ei huomaa että kuntokin kohenee? Tälle pitäisi kai tehdä jotain joskus..
Kissatkin oli viikonloppuna hurjan huomionkipeitä. Olin lauantaina koko illan poissa, tulin töistä kotiin, kävin lyhyellä lenkillä, tulin takaisin ja menin melkein heti nukkumaan. Siitähän seurasi sitten surkeaa maukunaa makuuhuoneen oven takana, että nyt kyllä on heitä huomioitu ihan liian vähän. Se yö tulikin sitten nukuttua huonosti, ja aamulla oli vähän raskasta herätä töihin, ja tuli vähän huono omatunto kun kissat tuijotti oven vieressä että "taasko se lähtee". Onneksi sentään sunnuntaina korjasin asian, ja rapsuttelin kisuja oikein kunnolla, ja kokosin Myrskystä nopsaan lyhyen videokin.
Sunnuntai-maanantai välisenä yönä Myrskyressu meinasi sitten hirttäytyä kissan onkileluun.. Naru oli kiertynyt niin tiukkaan kissan ympärille, että jouduin sen sitten katkaisemaan (leipäveitsellä, koska saksia en siihen hätään löytynyt). Onneksi heräsin siihen kun ressukka yritti paniikissa pyristellä irti... Onneksi Myrsky on niin lapanen, että rauhoittui heti paniikistaan kun nostin sen syliin, ja sain hoitaa pelastusoperaation rauhassa. Meni kyllä vähän yöunet siinä.. no, enpähän toiste unohda enää naruleluja näille ilman valvontaa. Onneksi selvittiin säikähdyksellä!
Tässä vähän Myrskyn toilailuja kuluneilta viikoilta. On se vaan niin hassu eläin <3
Minun piti taas kirjoittaa kirjoittamisesta, mutta ehkä ensikerralla :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti